LISÄTEHTÄVIEN VASTAUKSIA

Luku 1:

2.
- Ihmiset tarvitsevat ja haluavat tavaroita ja palveluja, joita yritykset tuottavat rahaa vastaan eli vaihdanta
- Työtä ja toimeentuloa yrittäjille ja yritysten työntekijöille
- Kilpailevat yritykset antavat kuluttajille mahdollisuuden valita
- Kilpailu pakottaa kehittämään parempia tuotteita
- Yrittämällä voi vaurastua huomattavastikin
- Yritykset maksavat suoraan ja välillisesti (palkat) suurimman osan julkista menoista
- Viennistä saadaan valuuttatuloja, jotka mahdollistavat tuonnin ja esimerkiksi ulkomaanmatkat

3.
- Voitto on korvausta yrittäjälle tämän ottamasta riskistä ja yritykseen sijoitetuille varoille
- Voittovaroja voidaan käyttää rahoituksena tuleville hankinnoille eli investoinneille
- Voitosta voi jättää varoja turvaksi pahojen päivien varalle.

4.
Kuka on yrittäjä?
- henkilö, joka on sijoittanut varoja yritystoimintaan ja työskentelee aktiivisesti yrityksen hyväksi: tekee töitä yrityksessä, johtaa johtaen toimintaa tai osallistuu hallintoon

Kuka ei ole yrittäjä?
- yrityksen omistaja, joka on vain sijoittanut varojaan yritykseen
- työntekijät, joilla ei ole merkittävää osaa yrityksen omistuksesta

Yrittäjä vai työntekijä?
Varsinkin verotuksessa jaolla on merkitystä. Yritystoimintaa kuvaavia tunnusmerkkejä:
- Yritystoimintaa sisältyy aina riski: saako täyden korvauksen tehdylle työlle, saako riittävää korvausta yritykseen sijoitetuille varoille vai menettääkö jopa osan.
- Yrittäjä hankkii itsenäisesti tarvitsemansa työkalut ja tarvikkeet, hänellä on usein erilliset toimitilat ja vierasta työvoimaa. Palkansaaja puolestaa toimii työnantajan johdon ja valvonnan alaisena käyttäen yleensä hänelle hankittuja tavaroita.
- Yritystoiminta on laaja: yleensä yhdelle tai kahdelle toimeksiantajalle tehdyt työt eivät riitä tekemään yrittäjää.
- Yritystoimintaa on julkista: (merkintä kaupparekisteriin), mainonta
- Yrittäjä huolehtii itse sosiaaliturvastaan.
- Yrityksellä on kirjanpitovelvollisuus

5.
- luova ja päättäväinen, koska vaikeita ja tärkeitä päätöksiä täytyy tehdä paineen alaisena
- ammattitaitoinen, koska yrityksen toiminta on hallittava monipuolisesti
- kansan- ja yritystalouden perusteet hallitseva
- sosiaalinen, koska sidosryhmiin on oltava toimivat suhteet
- organisaatiokykyinen
- kykenevä motivoimaan työntekijät tehokkaaseen toimintaan
- kekseliäs, koska yrityksen täytyy kyetä uusiutumaan
- halukas oppimaan uutta
- terve, koska yrittäminen on fyysisesti ja henkisesti vaativaa
- optimisti, koska yritys kokee välillä vaikeita aikoja

Luku 3:

1.
Lomauttaminen - työntekijä on tietyn ajan poissa töistä eikä hänelle makseta palkkaa. Työsuhde ei siis pääty vaan keskeytyy tietyksi aikaa.
Irtisanominen - työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua
Työsuhteen purkaminen - irtisanomisaikaa ei ole. Purkaminen on mahdollista vain hyvin painavista syistä.

2.
Aikapalkkauksen etuja ja haittoja:
- Tulevien palkkakustannusten ja ansioiden arviointi melko helppoa.
- Ei välttämättä kannusta työntekijää parempiin suorituksiin. Toisaalta turha kiire ei vaaranna suoritteiden laatua. Aikapalkkaus saattaa kuitenkin pakottaa työnantajan uhraamaan varoja työtehon valvontaan.
- Työntekijän pätevyys ja palveluaika voidaan helposti ottaa huomioon palkkauksessa.

Urakkapalkkauksen etuja ja haittoja:
- Kannustava palkkaustapa. Laadun valvonnan tarve saattaa kuitenkin lisääntyä.
- Yrityksen kannalta palkkakustannukset suoritemäärää kohden helposti arvioitavissa, koska palkkaa maksetaan vain tehdystä työstä.
- Mahdollisuudet hyvään tuntipalkkaan, mutta tuntipalkka voi jäädä myös hyvin pieneksi.

Luku 5:

1.
Globalisaation hyötyjä ja haittoja
+ maailman BKT kasvaa nopeammin (työnjako, kilpailu)
+ yritykset ja ihmiset voivat erikoistua siihen, minkä parhaiten osaavat
+ yritykset voivat saada tuotannontekijöitä halvemmalla
+ lisääntynyt kilpailu pitää hinnat kurissa
+ eri ryhmät saavat äänensä paremmin esille (tiedonvälitys)
+ eri kultturien anti useampien ulottuvilla
+ sotimisen kustannukset kasvavat (suhteelliset hyvinvointitappiot ovat entistä suuremmat)
+ kansainvälisillä sopimuksilla voidaan paremmmin vaikuttamaan eimerkiksi lasten, naisten ja ympäristön asemaan

- tuloerot ihmisten ja maiden välillä (parhailla on maailmanlaajuist markkinat)
- suojatut alat ja hitaasti sopeutuvat jäävät jalkoihin
- kansallisvaltioiden itsenäisyys vähenee (tuotanto ja vauraus hakeutuu sinne, missä niille on parhaat edellytykset)
- maiden välinen verokilpailu tuotannontekijöistä murentaa eurooppalaista sosiaaliturvajärjestelmää
- maailmantalouden epävakaus (pääomat ja suhdannevaihtelut siirtyvät nopeasti maasta toiseen)
- rikkaiden ja köyhien maiden ristiriidat
- siirtolaisuusongelmat pahenevat
- hallitsevan markkina-aseman saaneet monikansalliset yhtiöt vähentävät kilpailua
- kansallisten kulttuurien sulautuminen "yleismaailmalliseksi"

3.
a) integraatio = yhdentyminen eli rajojen yli tapahtuvan poliittisen ja taloudellisen toiminnan ja yhteistyön lisääntyminen sekä mahdollinen poliittisten rakenteiden osittainen yhteensulautuminen

b) federalismi = liittovaltioajattelu, ylikansallinen päätöksenteko

c) subsidiariteettiperiaate = läheisyysperiaate eli päätökset pyritän tekemään mahdollisimman lähellä niiden kohdetta ja mahdollisimman alhaisella tasolla

d) Bretton Woods -järjestelmä = teollisuusmaiden valuuttakurssit olivat pääsääntöisesti kiinteitä ja järjestelmän päävaluutta Yhdysvaltain dollari oli sidottu kultakantaan

e) sisämarkkinat = neljä vapautta eli tavarat, palvelut, pääoma ja työvoima voivat liikkua vapaasti

f) Cassis de Dijon -periaate = yhdessä EU-maassa laillisesti tuotettu ja markkinoitu tuote pääsee esteettä markkinoille myös muissa EU-maissa

g) direktiivi = lainsäädäntöohje, joka velvoittaa jäsenmaat sopeuttaman omat säädöksensä direktiivin mukaiseksi

h) EMU = talous- ja rahaliitto, Economic and Monetary Union siirtyminen yhteiseen rahaan euroon

Eurooppalaisen integraation kaksi keskeistä tavoitetta toisen maailmansodan jälkeen
- vauhdittaa hyvinvoinnin lisääntymistä edistämällä vapaakauppa ja sen myötä kilpailun ja erikoistumisen tuomia etuja
- valtioiden välinen yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus vähentää konfliktien vaaraa
- yksittäisten maiden (lähinnä Espanja, Portugali ja Kreikka sekä 2000-luvulla keskisen Itä-Euroopan maat) sisäisen tilanteen vakauttaminen ja demokratian lujittaminen

Keskeinen ero on tulliliitolla ja vapaakauppa-alueella, mainitse yksi esimerkki molemmista.
Molemmissa tullit on poistettu alueiden maiden keskinäisestä kaupasta.
Tulliliitossa (esim. EY/EU) mailla on yhtä suuret tullit kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
Vapaakauppa-alueen (EFTA ja NAFTA) maat saavat itse määrätä tullit suhteessa kolmansiin maihin.

EY:n kolme yhteisöä ja perustaminen
- Europan hiili- ja teräsyhteisö ECSC, 1951
- Euroopan talousyhteisö EEC, 1957
- Euroopan ydinenergiayhtesö Euratom, 1957
- EY 1967 alkaen

a) EY:n muodostivat 1970-luvulle tultaessa
GER, FRA, ITA, BENELUX

b) ja EFTA:n
GBR, SWE, NOR, DEN, SUI, AUT, POR sekä FIN (EFTA)

a) EY:n laajeneminen
- 1973 EY:n uusiksi jäseniksi GBR, IRL ja DEN,
- 1981 GRE,
- 1986 ESP ja POR,
- 1995 FIN, SWE ja AUT

b) integraation syveneminen 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla
- 1985 Valkoinen kirja eli pyrkimys neljään vapaututeen vuoden 1992 loppuun mennessä
- 1986 Yhtenäisasiakirja eli suurin osa sisämarkkinoita koekevistä päätöksistä voidaan tehdä määräenemmistöllä eikä yksimielisesti kuten aiemmin
- 1991 Maastrictin huippukokous, jossa päätetään muodostaa EU
- 1993 EU

EU:n kolme pylvästä
- EY ja EMU eli taloudellinen yhdentyminen
- hallitustenvälinen yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
- yhteistyö sisä- ja oikeusasioissa (mm. turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, huumeiden ja kansainvälisen rikollisuuden vastainen toiminta)

Toimielimiä
a) Komissio = 27 komissaaria ja noin 26 000 virkamiestä valmistelee, esittelee, toimeenpanee ja valvoo päätökset

b) Neuvosto = ylin päätöksentekoelin, yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, yksi ministeri kustakin jäsenmaasta aina käsiteltävän asian mukaan, jäsenvaltiot vuorottelevat neuvoston puheenjohtajina puolivuotiskausittain äänivalta jaettu periaatteessa maiden väkiluvun suhteessa

c) Eurooppa-neuvosto = maiden poliittiset johtajat, suurten kysymysten linjaaja, huippukokous kaksi kertaa vuodessa

d) Euroopan parlamentti = 736 jäsentä viisi vuotta kerrallaan osallistuu päätöksentekoon, hyväksyy EU:n budjetin ja uuden komission

Luku 10:

1.
a) alhainen inflaatio, pieni julkinen alijäämä ja velka, vakaa valuuttakurssi ja alhaiset korot

b) EU-maat paitsi GBR, SWE ja DEN

c)     i) n. 60 %     ii) n. 40 %

d)     i) valuutanvaihtokustannukset poistuvat EMU-maiden väliltä, ei valuuttakurssiriskiä, ulkomaankauppa lisääntyy, kilpailu kiristyy, mikä pitää hinnat kurissa, vakaammat korot, kun ei devalvaatio-pelkoja pienessä maassa

        ii) ei omaa rahapolitiikkaa, ei voi devalvoida, finanssipoliiikkaa koskevat rajoitukset, tehottomat yritykset eivät pärjää kovenevassa kilpailussa

Takaisin Taloudellista Pääoma -kirjan sivulle.